On taas sellainen olisi-pitäisi-tekisi-fiilis. Kotona on edelleen paljon raivattavaa, pestävää, puunattavaa. Eilinen ilta meni leffassa, punaviinillä, jutellessa. Kivaa oli, mutta ei se tuohon -isittelyyn auttanut. Kuvittelen voivani saada jotain tehdyksi tämän viikon iltoina, koska mieluiten eläkeviikot aloittaisin järjestyksen keskellä. Minulla on joku ihme paine tuohon järjestykseen. En oikein osaa rentoutua, jos ympäristö on kovin kaoottinen. Onneksi aina voin kävellä ulos ja mennä katselemaan merta. Siellä elämä on järjestyksessä vaikka kuinka tuuli ja myrsky viskoisivat ja aallot kuohuisivat. Mutta jospa tänään saisin jotain aikaan sisälläkin. Viikonloppunakaan en niiden ikkunoiden lisäksi paljon muuta saanut aikaan. Jouluvaloja sentään kaivelin esiin. Siivousponnistushan ei ole mikään kovin mahtava, kunhan vain saan ryhdytyksi toimeen. Mieluiten kuitenkin vain istuisin ja teeskentelisin neulovani. Sekin on vähän teeskentelyä. Tulee usein syödyksi enemmän kuin neulotuksi. Virkkuukoukkuni olen johonkin tumpeloinut. Taidan ostaa uuden vaikka niitä entisiäkin on kasa. Voisin tehdä patalappuja joululahjoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti