Taivaalla hulmusi tähdet ylleni syöksähtäin.
Mutta viime yön unista en mitään muista. Niitähän kait aina näkee kuitenkin. Yleensäkin muistan tosi huonosti unia. Välillä teen yrityksiä kirjoittaa niitä muistiin, jos se parantaisi mielessäpysymistä. Mutta kuten niin monet yritykseni, tämäkin aina kaatuu. Minulla on vihko unia varten, mutta milloinkahan lienen siihen viimeksi koskenut. Olisi kiva olla sellainen, jolla on joka aamu kerrottavana huimia seikkailuja unien maailmasta. Mutta ei. Minä nukahdan tajuamatta nukahtavani. Tosin en tiedä, tajuaako yleensä kukaan nukahtavansa. Herätessäni en muista mitään uniajasta. Täytyykin muuten kaivaa jostain joku kirja, joka kertoo uniajasta. Australian aboriginaalit ovat idoleitani. Heille uniaika oli todellisuutta. Mutta siis viime yönä nukuin taas noin yhdeksästä (en vain pysy millään hereillä, joten sama mennä nukkumaan) vartin yli viiteen. Nyt heräsin ennen kelloa, joten nyt kait nukuin tarpeeksi. Jännä fiilis, kun ei hillittömästi nukuta.
Tänäänkin menen kuntosalille. Vielä ei ole paikat kipeinä vaikka vähän sitä pelkäsin. Tänään siis voin lisätä punnuksia ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti